Helpotuksen huokaus. Sain opintoihini
lisäaikaa. Minä, jonka mielestä opintojeni suurin anti on se, että
pystyy todistamaan kykenevänsä suorittamaan noin viisivuotisen
projektin itsenäisesti kunnialla alusta loppuun, olen opiskellut
jo..öh...11,5 vuotta. Toki olen oppinut paljon tieteellisten
tutkimusten tekemisestä, kriittisestä suhtautumisesta, tiedon
etsimisestä ym. Ja olenhan minä tietysti tehnyt tänä aikana paljon muutakin. Lisäaikaa pätkähti kokonaiset
kaksi vuotta lisää (Hups, miten siinä niin kävi?! Toivoin saavani lisää aikaa kaksi kuukautta.), mutta aion
tietysti tehdä parhaani valmistuakseni ensi syksynä. Graduohjaajani
sanoi, ettei sitä kannata etukäteen murehtia, valmistuuko syys-
vai joulukuussa. Kuulemma meteoriitti voi tipahtaa taivaalta hetkellä
millä hyvänsä. Sanoin, että jos niin käy, niin kyllä minua
siinä tilanteessa harmittaisi ihan hirveästi, jos gradu olisi vielä
kesken.
Eilen juhlittiin kansainvälistä
naistenpäivää. Tai kuka juhli, kuka ei. Päivän kohokohtani oli
viikon ruokaostosten shoppailu vähän isommassa Citymarketissa. Sain
vähän muutakin. Ilmeisesti naistenpäivän kunniaksi:
Juhuu, löysin vihdoin häränhäntiä!
Miestä ällötti ajatuskin (vaikkei kuulemma muka ällöttänyt),
mutta lupasi toki maistaa. Parempi olikin, kun laittamiseenkin meni
hulppeat neljä tuntia. Näistä...
...kokkailin...
...herkullisia braised and glazed
häränhäntiä eli kotoisammin tahmahäntiä. Ohje löytyi Siskot kokkaa -blogista. Valmiista ruoasta en ehtinyt saada kuvaa, kun
se katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Jopa lapsonen imeskeli
innolla omaa hännänpalastaan, vaikka haudutusliemessä oli reilusti
punaviiniä. Näitä teen varmasti toistekin.
Meillä on eilisen shoppailureissun
jälkeen maailman kauneimman värisiä roskapusseja. Iloitsin niistä
yhdessä lapsen kanssa. Nuorempi meistä hihkui riemusta roskiskaapin
avattuaan. Minä iloitsin vähän hiljempaa. Mies heitti meitä kohti
outoja katseita.
Katsokaa nyt, miten ihania! Ne on
liiloja!
Tänään koettiin suuren maailman
markkinahumua Auran markkinoilla. Tai humua. Tai, no, käytiin
parissa kaupassa ja ostettiin ilmapallo lapselle. Ja lakua kaikille.
Häränhännät kuulostaa niin herkulta, että kokeilen näitä varmasti heti kun saan kotiin synttärilahjaksi luvatun uuden valurautapadan. :)
VastaaPoistaMeiltäkin löytyy yksi joka ihailisi liiloja roskapusseja.
t. Iines ;)
Iines, ai vaan yksi? ;)
PoistaSanoin juuri tänään miehelle, että haluaisin isomman valurautapadan, kun satuin näkemään sellaisen tarjouksessa jossain muutama päivä sitten. Haudutin nämä ihan Iittalan Teema-padassa, vaikka ruskistukset teinkin valurautapannulla. Viimeistelyn tein puolestaan valurautapadassani. Jätin padan kiehutuksen ennen uuniinlaittoa väliin, kun en uskaltanut laittaa Teema-pataa hellalle ja onnistui hyvin ilman sitäkin. Kuvittelin vanhan valurautapatani olevan liian pieni uunissa hauduttamiseen, mutta kyllä tuo kilo lihaa olisi hyvin mahtunut siihen. Seuraavalla kerralla tämänkin voisi tehdä vähemmällä soheltamisella. ;)
Häränhännät on hyviä, pitäs tehdä itekin pitkästä pitkästä aikaa.
VastaaPoistaNiin on! :P Voitko suositella jotain reseptiä?
Poista